Tiesitkö tämän perinnönjaosta?
Perinnönjako muodostuu kahdesta eri vaiheesta: laskennallisesta ja reaalisesta. Laskennallinen perinnönjako tarkoittaa perukirjan tietojen pohjalta verottajan tekemää, perintöveron perusteena olevaa laskutoimitusta.
Esimerkki: Mikäli kuolinpesässä on perukirjan tietojen mukaan kolme osakasta, 120 000 euron arvosta jäämistöä eikä jäämistöstä ole määrätty testamentilla, jakavat kuolinpesän osakkaat 120 000 euron jäämistön tasaosuuksin (1/3 eli 40 000 euroa jokaiselle osakkaalle). Verottaja laskee jokaisen osakkaan perintöverovelvollisuuden 40 000 euron perintöosuuden mukaan.
MUTTA: Reaalisessa perinnönjaossa kuolinpesän osakkaat saavat jakaa 120 000 euron jäämistön haluamallaan tavalla. Käytännössä he voivat sopia esimerkiksi, että yksi osakkaista saa 60 000 euron arvoisen kesämökin ja kaksi muuta osakasta jakavat loput rahavaroina olevat 60 000 euroa keskenään (= 30 000 euroa per osakas).
Reaalinen jako voi siis poiketa hyvinkin paljon laskennallisesta perinnönjaosta. Tällöin voi olla syytä hakea oikaisua perintöverotukseen, jotta jokainen osakas maksaa perintöveroa tosiallisen perintösaannon arvon mukaan.
Perinnönjakokirjasta täytyy käydä ilmi
mitä on jaettu
jaetun omaisuuden arvo jakohetkellä
mitä kukin perillinen on saanut
mitä on mahdollisesti jäänyt jakamatta
onko jako tehty kokonaan.
Perinnönjakoon voi liittyä monia veroseuraamuksia, jotka on hyvä tiedostaa. Kerron niistä lisää toisessa postauksessani.
Perinnönjakoon liittyvissä kysymyksissä, otathan yhteyttä niina@lakitoimistokunnes.com
– Niina
