Pankkiasioiden järjesteleminen erilaisten elämäntilanteiden varalle
Niin arkinen asia kuin pankkitilien käyttäminen ja muu pankkiasiointi onkaan, voi pankkiasioiden hoitaminen mutkistua merkittävästi erilaisten elämäntilanteiden kohdalla, mikäli pankkiasioiden järjestelemistä ei ole sen suuremmin miettinyt. Elämä voi tuoda eteen kyvyttömyyttä huolehtia omista pankkiasioistaan, toisen tilinomistajan kuoleman, eron puolisosta tai esimerkiksi pankkitilivaroihin liittyviä väärinkäytöksiä, talousvaikeuksia tai peliriippuvuutta. Mitä pankkiasioiden osalta olisi hyvä ottaa huomioon ja millaisia järjestelyitä pankkiasioiden osalta kannattaa pohtia?
JA- vai TAI-tili?
Puolisoiden yhteinen tili on yleinen tapa järjestää yhteisen talouden juoksevien kulujen, kuten vuokran, lainanlyhennysten, ruokaostosten ja muiden yhteiseen talouteen liittyvien maksujen hoitaminen. Yhteiseen tiliin on yleensä molemmilla puolisoilla käyttöoikeus, jolloin voidaan puhua niin sanotusta ”TAI-tilistä”, jota voivat molemmat puolisot käyttää itsenäisesti. Vaihtoehto TAI-tilille on JA-tili, jonka käyttäminen edellyttää molempien puolisoiden käyntiä pankkikonttorissa laskujen maksamiseksi tai käteisen rahan nostamiseksi. Sanomattakin selvää lienee, että tällainen JA-tili tuntuu tänä päivänä melko työläältä tavalta hoitaa pankkiasioita. Hyvä kuitenkin muistuttaa, että JA-tili voi edellä mainitun työläytensä takia olla myös varsin vaikea kohde väärinkäytöksille.
Koska JA-tili ”jäädytetään” välittömästi sen jälkeen, kun pankki on saanut tiedon tilin omistajan kuolemasta, voi JA-tili viedä leskeksi jääneen puolison taloudellisesti hyvin tiukkaan paikkaan, jos kyseinen tili on ollut ainoa lesken käytössä ollut tili. Käytännössä tili pysyy jäädytettynä perunkirjoitukseen saakka eli pahimmassa tapauksessa useamman kuukauden ajan. Sama pankkitilien käyttöön liittyvä umpikuja voi tulla vastaan, jos lesken pankkiasioiden hoito on ollut vainajan nimissä olleen pankkitilin, johon leskellä on ollut käyttöoikeus, varassa. Leski nimittäin menettää käyttöoikeutensa puolisonsa tiliin sillä hetkellä, kun pankki saa tiedon tilinomistajan kuolemasta. Tällöin ei ole väliä, onko tilille siirretyt rahat olleet vainajan vai lesken tuloja, kuten palkkaa tai eläkettä. Tili pysyy jäädytettynä, kunnes perunkirjoitus on hoidettu. TAI-tilin käyttäminen taas on lähtökohtaisesti mahdollista toisen tilin omistajan kuolemasta huolimatta, mutta on hyvä huomioida, että toiseksi tilin omistajaksi tulee vainajan kuolinpesä, jolla on halutessaan oikeus vaatia TAI-tilin käyttöoikeuden peruuttamista, mikä käytännössä tarkoittaisi sitä, että leski voisi käyttää hänen ja vainajan yhteistä TAI-tiliä vain kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumuksella.
Sama tilin käyttöoikeuden menetys voi aiheutua tilanteessa, jossa tilinomistaja menettää kykynsä hoitaa pankkiasioita itse eli joutuu edunvalvonnan alaiseksi. Aikaisemmin olemassa olleet käyttöoikeudet tiliin päättyvät, kun pankki saa tiedon tilin omistajan joutumisesta edunvalvonnan alaiseksi. Toisen puolison mahdollisuudet huolehtia esimerkiksi tilinomistajan verkkopankkiin tulleiden e-laskujen maksamisesta ovat hyvin heikot, jos tällaiseen tilanteeseen ei ole mitenkään varauduttu. Yksi hyvä tapa varautua on laatia edunvalvontavaltuutus, jolla voi valtuuttaa toisen hoitamaan pankkiasioitaan silloin, jos itse on tilapäisesti tai pysyvästi menettänyt kykynsä hoitaa niitä.
Molemmille omat tilit vai kaikki rahat yhteiselle tilille?
Yhteinen tili helpottaa puolisoiden yhteisten arkikulujen hoitamista tai esimerkiksi yhteisen kesälomamatkan säästökassan kerryttämistä. Yhteisen tilin lisäksi on kuitenkin viisautta ja itsenäistä taloudenpitoa huolehtia siitä, että molemmilla on oma pankkitili, jolle palkka- ja eläketulot ohjautuvat ja joka on vain kyseisen pankkitilin omistajan käytössä. Jos kokee jossain tilanteessa tarpeelliseksi pyytää apua pankkiasioinnissa, voi oman pankkinsa kanssa laatia valtakirjan, jolla valtuuttaa jonkun luotettavan henkilön hoitamaan pankkiasioita.
Kuten edellä kerrotusta voi jo päätellä, yhteinen tili ei ole toimivin ratkaisu niinä hetkinä, kun elämässä tapahtuu jotain ikävää. Aikaisempien esimerkkien lisäksi yhteisen tilin haasteet voivat nousta esille avioeron hetkellä, jolloin saattaa käynnistyä keskustelu yhteisen tilin varallisuudesta ja siitä, kenen palkka- ja eläketuloista kertyneitä varoja yhteisen tilin rahat tosiasiassa ovat. Yhteinen tili ainoana tilinä on riski myös siinä tilanteessa, jos toinen puolisoista on rahankäytöltään holtiton tai jopa talousvaikeuksissa. Mikäli toinen tilinomistajista ei aktiivisesti seuraa tilivarallisuuden tilannetta tai on ”ulkoistanut” perheen taloudenhoidon puolisolleen, voi tilivarojen tilanne yllättää ikävästi esimerkiksi pitkään jatkuneen peliriippuvuuden tultua selville.
Joten miten pankkitilien osalta kannattaa toimia?
Tässä muutama vinkki harkittavaksi:
1. Talleta omat tulot (eläke, palkka, muut henkilökohtaiset tulot) omalle tilillesi.
2. Säästä ja sijoita omiin nimiisi.
3. Mikäli haluatte puolisosi kanssa yhteisen pankkitilin, huolehtikaa, että kyse on TAI-tilistä ja että kyseiselle tilille ei säästetä suuria summia, jotka voivat toisen puolison sairastumisen tai kuoleman myötä jäädä joksikin aikaa ”jumiin”.
4. Jutelkaa oman pankkinne kanssa erilaisiin elämäntilanteisiin varautumisesta ja siitä, miten pankkiasiat hoituvat eri tilanteissa ja millainen tili olisi juuri teidän tapauksessanne hyvä.
5. Tehkää edunvalvontavaltuutus, jolla valtuutatte toinen toisenne hoitamaan arkisia raha-asioita siinä tilanteessa, jos toinen menettää kykynsä itse hoitaa pankkiasioita.
HUOM! Edellä esitetty on yleisluonteinen ohje, joten varmistathan omasta pankistasi, kuinka he menettelevät erilaisten tilien ja käyttöoikeuksien osalta.