Avopuolison taloudellinen asema puolison kuollessa

Avoliitto eroaa oikeusvaikutuksiltaan merkittävästi avioliitosta, vaikka eroavaisuudet eivät välttämättä arjessa näkyisikään.

On hyvä tiedostaa, että avopuolison asema puolison kuoltua on melko suojaton, ellei avolesken asemaa ole turvattu esimerkiksi testamentilla

Alla olen esitellyt joitain oikeudellisia seikkoja avoliitosta ja etenkin avopuolisoiden taloudellisesta asemasta avopuolison kuollessa. 

1. Sekä avoerotilanteissa että avopuolison kuoltua leskeksi jääneelle avopuolisolle kuuluu se omaisuus, mikä on hänen nimissään (ns. ”nimiperiaate”). Toisin sanoen kuolleen avopuolison kuolinpesä ei ole velvollinen luovuttamaan leskeksi jääneelle avopuolisolle tasinkoa (vrt. avioliitossa lähtökohtana on tasoittaa aviopuolisoiden varallisuuseroja avioeron tai kuoleman kohdalla) vaan leski pitää vain sen omaisuuden, joka on hänen.

2. Edellä mainitun nimiperiaatteen takia avopuolisoiden on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että heidän omistamansa omaisuus on oikeasti myös kirjattu heidän nimiinsä. Sama tilanne on myös lainojen osalta. Jos avopari hankkii merkittävää omaisuutta vain toisen avopuolison nimiin, on syytä harkita keskinäisen velkakirjan laatimista, mikä voi auttaa välttämään lahjaveron.

3. Avopuolisolla ei ole oikeutta hallita ensiksi kuolleen avopuolison jäämistöä jakamattomana edes yhteisenä kotina käytetyn asunnon osalta. Näin ollen, jotta ensiksi kuolleen avopuolison jäämistö saadaan jaetuksi, on asunto myytävä ja avoleskelle maksettava kauppahinnasta se määrä, mikä vastaa hänen omistussuhdettaan asunnosta.

4. Avopuolisolla ei ole ilman testamenttia oikeutta kuolleen puolison osuuteen myöskään yhteisen kodin irtaimistosta. Näin ollen irtaimisto katsotaan sen avopuolison omaisuudeksi, jonka rahoilla se on ostettu. Myös lemmikkieläinten katsotaan kuuluvan sille, jonka nimiin ne on kirjattu. Kirjanpito ainakin isompien hankintojen osalta on tärkeää!

5. Avopuolisolla on oikeus jatkaa asunnon vuokrasuhdetta avopuolisonsa kuoleman jälkeen, mutta asumisoikeusasuntojen osalta asumisoikeus kuuluu ensiksi kuolleen avopuolison kuolinpesään.

6. Mikäli avopuolisot ovat ottaneet henkivakuutukset turvatakseen toinen toistensa taloudellisen pärjäämisen myös toisen kuoltua, on avoleski erikseen nimeltä nimettävä edunsaajamääräykseen.

Edunsaajamääräyksessä pelkkä kirjaus ”omaiset” ei riitä. Mikäli avopuoliso vaihtuu, on edunsaajamääräys ehdottomasti muistettava päivittää!

7. Avopuolisolla ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen kuin tietyissä tilanteissa (ks. tästä esimerkiksi Kelan sivuilta). Testamentti tai henkivakuutus ovat hyviä keinoja turvata avopuolison taloudellista tilannetta.

8. Testamentilla on mahdollista testamentata avopuolisolle 50 % omaisuudestaan. Loput 50 % ovat rintaperillisten lakiosa, joka kuuluu perittävän lapselle/lapsille.

9. Mikäli avopuolisot ovat tehneet testamentin toistensa hyväksi, kuuluvat he perintöverotuksen osalta toiseen veroluokkaan, mikäli heillä ei ole lapsia. 

10. Mikäli avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai he ovat olleet aikaisemmin avioliitossa, kuuluu avoleski ensimmäiseen perintöveroluokkaan.

11. Mikäli avopuolisoilla on yhteinen lapsi, on avopuoliso (aviopuolison tavoin) oikeutettu vähentämään puolisoltaan saamastaan perinnöstä 90 000 euroa verovapaana puolisovähennyksenä. 

12. Avoleskellä voi tietyissä tilanteissa olla oikeus saada avustusta jäämistöstä.


Edellä esitettyjen seikkojen valossa voidaan todeta, että esimerkiksi avoleski, jolla ei ole omaa varallisuutta, joka on työskennellyt avoparin yhteisesti ylläpitämässä (mutta vain toisen avopuolison nimissä olevassa) yrityksessä ja joka ei omista avoparin yhteistä kotia, on lainsäädännön näkökulmasta hyvin heikossa asemassa tilanteessa, jossa avoliitto päättyy.

Kylmä ja koruton fakta on se, että avoleski jää tyhjin käsin. Tämän tilanteen voi toki nähdä myös tietoisena valintana – avosuhteen etuna voitaneen pitää sitä, ettei esimerkiksi perintönä itselleen aikanaan siirtyvää sukutilaa tai -yritystä tai muuta merkittävää varallisuutta tarvitse jakaa puolisolle erossa eikä kuolemassa.

Avolesken taloudellisen turvan kannalta avoin keskustelu raha-asioista sekä testamentti ja/tai henkivakuutus ovat keinoja turvata avolesken taloudellista pärjäämistä. 


Mikäli avoparien oikeudellinen asema, perimysjärjestys tai testamenttiasiat askarruttavat sinua, ota yhteyttä > niina@lakitoimistokunnes.com

NIINA KOSUNEN | Lakitoimisto Kunnes

#varaudujavapaudu
Perhevarallisuus- ja perintöoikeudelliset kysymykset saavat vastauksensa blogissani.

Edellinen
Edellinen

Avio-oikeus

Seuraava
Seuraava

Periikö leski, ja mitä tapahtuu kuolleen puolison omaisuudelle?