Avio-oikeus

Avioliittolakiin kuuluu oletuksena puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Se ei tarkoita sitä, että ”mikä on sinun, on myös minun”, vaan kumpikin omistaa avioliiton aikana oman omaisuutensa.

Avio-oikeus alkaa vihkimisen myötä ja on niin sanottu odotusoikeus, joka konkretisoituu vasta aviopuolison kuoleman tai avioeron kohdalla. 

Yleinen harhaluulo on, että avio-oikeus tarkoittaa edesmenneen puolison omaisuuden osalta sitä, että leski saa vainajan omaisuudesta avio-oikeuden nojalla puolet.

Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan leskellä on oikeus puoleen puolisoiden yhteisen omaisuuden säästöstä (= varat - velat).

Vainajaan nähden vähävaraisempi leski saa kuolinpesästä tasinkoa, jolla tasataan lesken ja kuolleen puolison omaisuuseroja.

Avioeron kohdalla avio-oikeus tarkoittaa sitä, että ilman avioehtosopimusta puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästö jaetaan puoliksi – ellei omaisuuteen sitten kohdistu jonkun muun asettamia, kuten puolison vanhempien testamentissaan määräämiä rajoituksia perinnöksi saadun omaisuuden osalta.

Avio-oikeus koskee kaikkea omaisuutta riippumatta siitä, milloin ja millä tavalla puolisot ovat omaisuutensa saaneet ennen avioliittoa tai sen solmimisen jälkeen. Ennen vihkimistä toisen puolison ostama, perimä tai muuten saama omaisuus tulee avio-oikeuden piiriin, mikäli avio-oikeutta ei ole rajoitettu avioehtosopimuksella.

Näin ollen ainoastaan omaisuus, jonka puoliso on saanut lahjakirjan, testamentin tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksen nojalla ja ehdoin, jonka mukaan saajan tulevalla aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta kyseiseen omaisuuteen (= vapaaomaisuusmääräys), säilyy vihkimisen jälkeen avio-oikeudesta vapaana omaisuutena. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toisen aviopuolison kuoltua, kuolleen aviopuolison perilliset eivät voi vaatia, että lesken avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kuuluisi myös se omaisuus, jonka leski on saanut lahjakirjan, testamentin tai henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen nojalla ja johon on kohdistunut edellä mainittu määräys siitä, ettei omaisuus kuulu avio-oikeuden piiriin. 

Myöskään avioerotilanteessa toinen puoliso ei voi vaatia jaettavaksi sitä omaisuutta, johon kohdistuu edellä mainittu vapaaomaisuusmääräys. 

Seuraavissa postauksissa käsittelen avioehtoa sekä sen tekemisen mielekkyyttä ja tarpeellisuutta.

Jos haluat kuulla lisää aiheesta, seuraa Lakitoimisto Kunneksen some-tilejä.

Mikäli haluat kartoittaa omaa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellista tilannettasi tai oppia lisää aiheesta, lataa maksuton perhevarallisuus- ja perintöoikeudellinen tarvekartoitus Yhteys-sivun viestilomakkeen alta.