Search

Tiedätkö, mitä henki-vakuutuksesi edunsaaja-määräyksessä lukee?


Ja tiedätkö, mikä merkitys on henkivakuutuksen edunsaajamääräyksellä eli sillä, kenelle mahdollinen vakuutuskorvaus kuolintapauksessa maksetaan? 


Henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen sisältöä on syytä harkita huolella, koska edunsaajamääräyksellä on mahdollisen kuolintapauksen kohdalla iso merkitys korvauksen saajalle – se voi jopa pelastaa korvauksen saajan taloudellisen tilanteen esimerkiksi tilanteessa, jossa perheen toinen vanhempi menehtyy äkillisesti ja leskeksi jääneen vanhemman vastuulle jää aikaisemmin kahden aikuisen pyörittämä talous isoine asuntolainoineen ja muine kuluineen. Henkivakuutuskorvaus on myös keino varautua perintöverojen tai hautajaiskulujen maksuun.

Verotukselliset näkökulmat


Vaikka henkivakuutuksen tärkein tehtävä on turvata edunsaajan taloudellinen pärjääminen, en voi olla huomauttamatta, että edunsaajamääräys mahdollistaa myös verosuunnittelun.


Kuolemantapauksen perusteella lähiomaisille maksettavat henkivakuutuskorvaukset kuuluvat perintöverotuksen piiriin. Veron määrä on enintään 19 %. Muille kuin lähiomaisille maksetut henkivakuutuskorvaukset ovat veronalaista pääomatuloa (30-34 % verotus).


Lasten tai lastenlasten ollessa edunsaajina on verotuksellisesti yhdentekevää, saavatko he rahaa henkivakuutuskorvauksena vai perintönä – molemmissa tapauksessa heitä verotetaan perintöveroprosentin mukaan.


Sen sijaan, jos edunsaajaksi on merkitty aviopuoliso (yksin tai yhdessä lasten kanssa), on edunsaajamääräyksen sisältöä perusteltua pohtia tarkemmin. Mikäli vakuutuksenottaja on puolisoaan varakkaampi eikä heidän välillään ole avioehtosopimusta, voi verotuksellisesti olla järkevämpää ohjata henkivakuutuskorvaus kuolinpesään. Vainajaa vähävaraisempi leski on oikeutettu verovapaaseen tasinkoon kuolinpesästä, mikä on luonnollisesti merkittävä verotuksellinen etu leskelle. Mikäli henkivakuutuskorvaus maksetaan kuolinpesän sijaan suoraan leskelle, on lesken maksettava henkivakuutuskorvauksesta perintöveroa tapauksessa, jossa leskelle kuuluva perintö ja henkivakuutuskorvaus yhdessä ylittävät 109 999 euroa (= puolisovähennys + perintöverotuksen alaraja). 


Henkivakuutuskorvausta taas ei missään tapauksessa kannata ohjata kuolinpesään, jos puolisot ovat solmineet avioehtosopimuksen. Tällöin avioehtosopimus rajaa lesken avio-oikeuden ulkopuolelle myös kuolinpesään ohjatun henkivakuutuskorvauksen. 

Huomion arvoinen asia on myös se, että mikäli henkivakuutuskorvaus ohjataan kuolinpesään, tulee se osaksi aikaa vievää pesänselvitystä. Näin ollen henkivakuutuskorvausten yksi merkittävä taloudellinen hyöty – nopeasti edunsaajan tilille ilmestyvä rahasumma – ei tässä tapauksessa toteudu vaan rahan tilille saapumista on odotettava siihen saakka, kunnes kuolinpesä on saatu selvitettyä ja jaettua. 

Edunsaajamääräyksen suhde testamenttiin


Testamentin ja henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen keskinäinen suhde on tärkeä tiedostaa. Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, että testamentilla ei ole mahdollista muuttaa edunsaajamääräystä. Edunsaajamääräyksen muuttaminen onnistuu ainoastaan siten, että muutoksesta ilmoittaa kirjallisesti vakuutusyhtiöön. 


Edunsaajamääräys on aina ensisijainen suhteessa testamenttimääräyksiin. Näin ollen testamenttimääräys, jolla määräät kaiken omaisuutesi tietylle henkilölle, ei koske henkivakuutuskorvausta. Henkivakuutuskorvaus maksetaan aina edunsaajamääräykseen kirjatulle henkilölle. 

Lakimiehen vinkit edunsaajamääräyksen osalta:

  1. Tarkista, kuka on merkitty henkivakuutuskorvaustesi edunsaajaksi. 

  2. Pohdi, onko edunsaajamääräystä tarpeen päivittää muuttuneen perhe- tai varallisuustilanteen tai verotuksellisten syiden takia. Oletko esimerkiksi eronnut ja edunsaajamääräyksen muuttaminen on tästä syystä ajankohtaista?

  3. Onko edunsaajamääräyksen yhteydessä määrätty, että vakuutuskorvauksen saajan puolisolla ei ole avio-oikeutta vakuutuskorvaukseen? Pohdi, olisiko tällainen lisämääräys tarpeen.

  4. Tarkista mahdollisesti tehty testamentti ja avioehto ja pohdi, miten niiden sisältö vaikuttaa vakuutuskorvausten verotukseen. Onko järkevää muuttaa edunsaajamääräystä verotuksen optimoimiseksi?

  5. Voit myös nimetä edunsaajan sijaan tulevat henkilöt niiden tilanteiden varalle, jos joku tietty edunsaaja kuolee. 

  6. Avopuoliso ja uusperheen lapset on merkittävä aina nimeltä. 

Huom! Tämä teksti on kirjoitettu kuoleman varalle vakuutusyhtiöstä ostetun henkivakuutuksen näkökulmasta. Lisäksi markkinoilla on saatavilla erilaisia sijoitusvakuutuksia, säästöhenkivakuutuksia, riskihenkivakuutuksia ja kapitalisaatiosopimuksia, joiden osalta yllä olevan tekstin soveltuvuus on tarkistettava tapauskohtaisesti. 

38 views

Recent Posts

See All

Tehdäkö vai ei?

Jos pitäisi nimetä yksi niistä kysymyksistä, joita perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijalta usein kysytään, se kuuluisi juuri tämän julkaisun otsikon mukaisesti: ”Kannattaako tehdä avioehto?” Jotta e