Search

Periikö leski ja mitä tapahtuu kuolleen puolison omaisuudelle?

Aloitan tämän julkaisun oikaisemalla varsin yleisen harhaluulon lesken perintöoikeudesta.


Leski EI peri puolisoaan, ellei

a) edesmennyt puoliso ole ollut lapseton, tai

b) lesken hyväksi ole tehty testamenttia.


Leski ei myöskään peri, jos:

a) hänen perintöoikeutensa on syrjäytetty testamentilla, tai

b) jos puolisot ovat perittävän kuollessa olleet asumuserossa, tai

c) puolisoiden välillä on vireillä avioero toisen puolison kuollessa.


Harhaluulo lesken perintöoikeudesta johtanee juurensa aviopuolisoiden väliseen avio-oikeuteen, jonka nojalla vainajaan nähden vähävaraisempi leski on saatettava omaisuustilanteeltaan vainajan kanssa ”samalle viivalle” - tällöin vähävaraisemmalle leskelle maksetaan kuolinpesän varoista tasinkoa, joka ei kuitenkaan ole sama asia kuin perintö.

Mitä tapahtuu kuolleen puolison omaisuudelle, jos leski perii?


Mikäli vainaja oli lapseton tai mikäli hän oli tehnyt testamentin lesken hyväksi, ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset (vanhemmat, sisarukset, sisarpuolet sekä näiden jälkeläiset) eivät voi vaatia perinnönjakoa lesken eläessä. Toissijaiset perilliset saavat osansa ensiksi kuolleen puolison omaisuudesta vasta lesken kuoltua.


Leski sen sijaan voi vaatia kuolinpesän jakamista eläessään eikä jakovaatimukselle ole määräaikaa. Tällöin leski kuitenkin menettää oikeutensa vedota lesken tasinkoetuoikeuteen eli oikeuteensa olla luovuttamatta omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille. Tästä taas seuraa se, että lesken ollessa vainajaan nähden varakkaampi, lesken on - välttääkseen oman omaisuutensa siirtyminen vainajan sukuun - luovuttava perinnöstään puolisonsa jälkeen. Vain näin hän voi varmistua siitä, että hänen omaisuutensa ei edes osittain joudu ensiksi kuolleen vainajan sukuun.


Leski saa perimäänsä omaisuuteen täyden käyttövapauden eikä hän ole tilivelvollinen ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Lesken oikeus määrätä perintönä saamastaan omaisuudesta on niin vahva, että sitä ei rajoita edes lahjaan tai vakuutuksen edunsaajamääräykseen kirjattu rajoitus siitä, ettei saajan puolisolla ole kyseiseen omaisuuteen avio-oikeutta.


Lesken perintönä saamasta omaisuudesta määräämiseen liittyy kuitenkin myös merkittävä, ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä suojaava rajoitus. Leskellä ei ole oikeutta määrätä perinnöksi saamastaan omaisuudesta testamentilla. Leski ei näin ollen voi määrätä testamentilla esimerkiksi siitä, miten hänen perinnöksi saamansa omaisuus on jaettava ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä. Lisäksi on muistettava, että lesken perinnöksi saadusta omaisuudesta tehdyt lahjoitukset voivat myöhemmin johtaa jopa siihen, että lahjansaaja joutuu palauttamaan lahjan tai sen arvon ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille lesken kuoleman jälkeen.

Verotuksellisena huomiona todettakoon, että avioleski on oikeutettu 90 000 euron puolisovähennykseen, jolloin hän joutuu maksamaan perintöveroja vasta, mikäli hänelle testamentin tai lain nojalla siirtyvän omaisuuden arvo ylittää 109 999 euroa.

Mitä tapahtuu kuolleen puolison omaisuudelle, jos leski ei peri?


Jos ensiksi kuolleella puolisolla on lapsia, perivät vainajan lapset hänet. Vainajan lapsia kutsutaan rintaperillisiksi. Mikäli vainajan lapset ovat alaikäisiä, he tarvitsevat edunvalvojan perunkirjoitusta ja perinnönjakoa varten. Toinen huoltajista voi toimia lasten edunvalvojana, ellei hän ole esteellinen esimerkiksi siitä syystä, että hän on kuolinpesän osakas itsekin. Tällainen tilanne on mahdollinen, jos leski (lasten toinen vanhempi) on perinyt puolisonsa testamentin nojalla tai jos ainakin toisella aviopuolisolla oli avio-oikeus toisen omaisuuteen (= avioehtoa ei ole tehty). Mikäli leski on esteellinen toimimaan alaikäisten edunvalvojana, haetaan edunvalvojan sijaista Digi- ja väestötietovirastosta tai käräjäoikeudesta. Tavallista on myös määrätä testamentissa alaikäisten lastensa edunvalvojasta, mikäli edunvalvojaksi haluaa tietyn henkilön.


Alaikäisen pesän osakkaan veronalaiseen perintöosuuteen kohdistuu 60 000 euron alaikäisyysvähennys, mutta vain tilanteessa, jossa alaikäinen on perittävän lähin jälkeläinen.


Rintaperillisillä on aina - testamenttimääräyksistä huolimatta - oikeus lakiosaan, joka on puolet rintaperillisen perintöosasta. Mikään ei tietenkään estä tekemästä testamenttia, jossa rintaperillisen oikeus lakiosaan on jätetty huomiotta. Testamentin täytäntöönpanokelpoisuus on kuitenkin arvioitava rintaperillisen lakiosaoikeus huomioiden eikä oikeutta lakiosaan voi testamentillakaan sivuuttaa.


Lakiosaa on kuitenkin aina erikseen vaadittava niin sanotulla lakiosailmoituksella. Jokaisen lakiosaan oikeutetun on vaadittava lakiosuuttaan itsenäisesti ja erikseen jokaiselta testamentin saajalta. Lakiosailmoituksen tekemiseen ei sovelleta mitään tiettyä määrämuotoa, mutta lakiosailmoitus on tehtävä kuuden kuukauden sisällä siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi lakiosaperilliselle.


Mikäli vainajan rintaperillinen menehtyy, tulevat rintaperillisen lapset vainajan rintaperillisen sijaan. Sijaantuloperillisillä on itsenäinen oikeus lakiosaan, mikäli perittävän rintaperillinen on kuollut. Rintaperillisen sijaantulijat ovat perinnön saajia myös tilanteessa, jossa varsinainen rintaperillinen on tehty perinnöttömäksi. Näin ollen yhden rintaperillisen perinnöttömäksi jättäminen ei kasvata muiden rintaperillisten lakiosuutta, vaan perinnöttömäksi jätetyn rintaperillisen lakiosa siirtyy hänen sijaantulijoilleen. Huomiotavaa on, että perinnöttömäksi jättämiselle on laissa säädetty suht tiukat edellytykset.


Rintaperillisen lakiosan osalta on kuitenkin muistettava, että lesken oikeus hallita jäämistöön kuuluvaa asuntoa ja irtaimistoa on rintaperillisen lakiosaoikeutta vahvempi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lesken hallinnassa olevan asunnon ollessa ainoa jäämistöön kuuluva omaisuus, eivät rintaperilliset voi saada lakiosaansa lesken elinaikana.

Avoliitot ja uusperheet

Avoliitossa leski ei peri eikä saa edes oikeutta hallita jäämistöön kuuluvaa asuntoa avopuolisonsa kuoleman jälkeen. Avopuolisoiden osalta mahdollisuus varmistaa toisen taloudellinen pärjääminen puolison kuoleman kohdatessa on tehdä avopuolison hyväksi testamentti.


Uusperheissä (avio)leski ei myöskään peri kuin tilanteessa, jossa vainajalla ei ole omia rintaperillisiä tai jossa lesken hyväksi on tehty testamentti. Näiltä osin tilanne mukailee julkaisun alussa kuvattuja lesken perintöoikeuteen liittyviä kysymyksiä. Sen sijaan uusperheen lasten osalta on hyvä huomioida, että uusperheen lapset perivät lain mukaan vain omat biologiset vanhempansa. Näin ollen, jos uusperheen äiti tai isä haluaa kaikkia uusperheen lapsia kohdeltavan perinnönjaon osalta tasavertaisesti, on tasavertainen kohtelu varmistettava testamentin avulla.

Mikäli perimysjärjestys tai lesken perintöoikeus herättää kysymyksiä, tai haluat varmistaa lesken perinnön testamentin avulla, ota yhteyttä niina@lakitoimistokunnes.com

22 views

Recent Posts

See All

Tehdäkö vai ei?

Jos pitäisi nimetä yksi niistä kysymyksistä, joita perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijalta usein kysytään, se kuuluisi juuri tämän julkaisun otsikon mukaisesti: ”Kannattaako tehdä avioehto?” Jotta e