Miten leski pärjää taloudellisesti?

Suuren surun keskellä leskeksi jäänyttä aviopuolisoa voi kohdata myös taloudellinen ahdistus - huoli siitä, miten hän jatkossa saa yksin maksettua muun muassa kaikki pakolliset juoksevat kulut, kodin ylläpidon ja lasten harrastukset. Avopuolisoilla yllätys voi olla vieläkin ikävämpi, mikäli he eivät ole tehneet toistensa hyväksi testamenttia tai huolehtineet riittävästä henkivakuutusturvasta.

Suruun ei juurikaan voi valmistautua ennalta, mutta taloudellisiin asioihin liittyviä huolia voi jo etukäteen hälventää esimerkiksi seuraavien keinojen avulla:

Selvittäkää pankkitilien käyttöoikeudet ja pitäkää ”pahan päivän varaa” myös omilla tileillänne

Puolison kuoltua hänen pankkitilinsä suljetaan. Tämä voi olla leskelle hyvinkin iso taloudellinen harmi, jos puolisoiden kaikki rahat ja säästöt ovat yhdellä ainoalla tilillä. Vielä isompi harmi tilanteesta koituu, jos pankkitilin käyttöoikeus on vain puolisoilla yhdessä (eli kyseessä on ns. “ja-tili”). Suosittelenkin olemaan yhteydessä omaan pankkiin ja keskustelemaan, miten lesken arkiset raha-asiat hoituvat, mikäli jommalle kummalle puolisolle kävisi jotakin ikävää.

Myös oman tilin avaaminen ja sinne ”pahan päivän varan” kerryttäminen on suositeltavaa. Tällöin tiedät täysin varmaksi, minkä verran rahaa on juuri sinun ja vain sinun käytettävissä ilman, että sinun tarvitsee neuvotella rahankäytöstä ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän kanssa.

Pohtikaa jo hyvissä ajoin etukäteen testamentin tarpeellisuutta

Kuten myöhemmin julkaistavassa blogitekstissä ”Periikö leski ja mitä tapahtuu kuolleen puolison omaisuudelle?” todetaan: Leski EI peri aviopuolisoaan, mikäli kuolleella aviopuolisolla on lapsia.

Aviopuolisolla on avio-oikeus kuolleen puolisonsa omaisuuteen, mikä on eri asia kuin perintöoikeus. Mikäli lesken taloudellista tilannetta halutaan turvata, suosittelen laatimaan testamentin, jossa leskelle osoitetaan sopivaksi katsottu määrä varallisuutta tulevaisuuden turvaksi tai vähintäänkin mietitään lesken lakisääteisen asumisoikeuden sisältö lesken tilanteen kannalta järkeväksi (tästä lisää alempana).

Uusperheissä ja avopuolisoiden kesken testamentin laatiminen on tärkeää esimerkiksi avopuolison taloudellisen turvan ja asumisen turvaamiseksi tai uusperheen lasten saattamiseksi keskenään tasavertaiseen asemaan perimisen osalta. Koska uusperheen lapset perivät vain biologiset vanhempansa, on testamentti se keino, jolla kaikki perheen lapset saadaan huomioitua perinnönjaossa yhdenvertaisesti.

Testamentin tiukkojen muotovaatimusten lisäksi on muistettava, että rintaperillisillä on testamentista huolimatta aina oikeus lakiosaan perinnöstä.

Harkitkaa henkivakuutusta ja tarkistakaa henkivakuutuksen edunsaajamääräykset

Sekä avio- että avopuolison taloudellista asemaa puolison kuoleman jälkeen voi turvata henkivakuutuksen avulla. Henkivakuutuskorvaus maksetaan hyvin nopeasti kuoleman jälkeen vakuutukseen merkityn edunsaajan tilille, jolloin summa on edunsaajan käytettävissä lähes heti puolison kuoleman jälkeen. Sen sijaan mahdollista perintöä joutuu usein odottamaan vähintäänkin kuukausia, joten perinnön varaan ei puolison kuoleman jälkeisten arkipäiväisten kulujen kattamista kannata laskea.

Henkivakuutus kannattaa mitoittaa siten, että korvaussumman avulla leski sekä mahdolliset lapset pärjäävät niin jäljellä olevien velkojen kuin myös jatkuvasti juoksevien arkikulujen keskellä. Vakuutusyhtiöt osaavat auttaa riittävän kattavan korvauksen laskemisessa. Lisäksi erittäin tärkeää on tarkistaa henkivakuutuksen yhteyteen kirjattu edunsaajamääräys eli kirjaus siitä, kenelle henkivakuutuskorvaus maksetaan. Avoleski ja uusperheen lapset on erikseen nimeltä nimettävä edunsaajamääräykseen, aviopuolison ja omien lasten osalta riittää kirjaus ”aviopuoliso ja lapset”, jolloin korvaussumma jaetaan siten, että aviopuoliso saa 1/2 ja lapset jakavat loput.

On myös hyvä huomata, että henkivakuutuksen edunsaajamääräys on ensisijainen testamenttiin nähden.

Jo olemassa oleva avioehtosopimus - purkaako vai jättääkö voimaan?

Avioehtosopimuksella on mahdollista sulkea puolisolta pois avioliittolakiin oletuksena kuuluva avio-oikeus joko kokonaan tai vain osittain.

Avioehtosopimus voi olla lesken taloudellisen tilanteen kannalta katastrofi, jos hän on esimerkiksi ollut vuosikausia koti-isänä tai -äitinä, tienannut vähemmän ja säästöt ovat minimissä eikä tulevaisuuden eläkekään ole kovin suureksi lapsia hoitaessa karttunut. Katastrofia syventää entisestään, jos perheen yritys ja talo ovat kuolleen puolison nimissä. Tästä näkökulmasta vuosikausia sitten mahdollisesti laaditun avioehdon tarkistaminen ja sen sisällöstä keskusteleminen on tärkeää.

Avioehtosopimus on mahdollista laatia siten, että se on voimassa vain avioeron, mutta ei kuoleman sattuessa. Tällöin avioeron jälkeen kumpikin pitää oman omaisuutensa. Puolison kuoleman kohdalla taas vähävaraisempi leski saa tasinkoa, joka on verovapaata. Leski on aina oikeutettu tasinkoon puolisoiden välisestä varallisuuserosta huolimatta eikä tasingon suuruutta voi missään tilanteessa esimerkiksi sovitella. Perittävä ei myöskään koskaan voi testamentissaan määrätä, että leskellä ei ole oikeutta tasinkoon. Tasinko on lesken taloudellisen turvan ja pärjäämisen kannalta hyvin merkittävä asia, joten suosittelen vilkaisemaan, millainen avioehto on aikanaan tullut tehtyä sekä pohtimaan, vastaako avioehdon sisältö enää laatimishetken tahtotilaa. Niin avioehto kuin testamentti on voitu laatia täysin erilaisessa varallisuus- ja elämäntilanteessa, jolloin myöhemmin voi olla perusteltua harkita avioehdon muokkaamista.

Joskus koko avioehdon purkaminen voi olla verotuksellisesti perusteltua, koska aviolesken avio-oikeuden nojalla tasinkona saama omaisuus on verovapaata - toisin kuin perintönä saatu omaisuus. Aviopuolisolla on lisäksi oikeus 90 000 euron puolisovähennykseen perintöverotuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että leski maksaa perintöveroa joko lain tai testamentin nojalla omistukseensa saamastaan omaisuudestaan vasta, kun omaisuuden arvo on vähintään 110 000 euroa (= puolisovähennys 90 000 euroa + perintöveroasteikon alaraja 20 000 €).

Avioehdon purkamiselle voikin olla perusteita etenkin pitkässä avioliitossa, jossa ei enää uskota avioeron osuvan omalle kohdalle. Mikäli avioehdolla on alun perin ajateltu suojattavan esimerkiksi suvun sukutilaa, on mahdollista laatia avioehto, jolla rajataan vain aviopuolison oikeus sukutilaan pois - muun omaisuuden tullessa jaettavaksi eron ja/tai kuoleman kohdatessa.

Avioehdon muotoseikkojen pitää olla kunnossa, ja ehto on toimitettava Digi- ja väestötietovirastoon (entiseen maistraattiin) rekisteröitäväksi. Ilman rekisteröintiä se on mitätön. Samoin avioehdon purkaminen on rekisteröitävä.

Lainsäädännön tarjoama suoja leskelle

Aviopuolison asumista turvaa lesken vähimmäissuoja, joka määrää, että leskellä on lakiin perustuva elinikäinen oikeus jäädä asumaan puolisoiden viimeiseen yhteiseen kotiin. Lisäksi laki edellyttää, että tavanomainen koti-irtaimisto on aina jätettävä lesken hallintaan. Avopuolisolla tällaista suojaa ei ole, ellei avopuolisoilla ole yhteisiä lapsia. Tällöin avolesken asuminen on turvattava määräämällä siitä erikseen testamentilla.

Lesken asumisoikeus voi kääntyä myös taakaksi, mikäli asunto työllistää leskeä liikaa niin ylläpidon määrän kuin kustannustenkin osalta. Mikäli tällainen tilanne tuntuu teidän kohdallanne mahdolliselta, kannattaa harkita testamentin laatimista, jolloin asumisoikeuden laajuuteen ja sisältöön on mahdollista tehdä lesken taloudellista pärjäämistä turvaavia hienosäätöjä. Lesken asumisasioihin palataan myöhemmin tämän julkaisusarjan edetessä.

Muuta huomioitavaa

Edellä mainittujen lisäksi leski ja lapset voivat olla oikeutettuja lapseneläkkeeseen ja leskeneläkkeeseen. En käsittele aihetta tässä yhteydessä sen syvällisemmin, mutta kuitenkin muistutan, että avopuolisoilla ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen. Näin ollen avopuolison taloudellisen tilanteen turvaamiseksi on syytä pohtia testamentin laatimista ja/tai henkivakuutuksen hankkimista.

Tärkeä muistettava seikka on myös osituksen hoitaminen avioerojen ja aikaisemmin kuolleiden puolisoiden jälkeen. Tekemättömät ositukset voivat johtaa siihen, että omaisuutta ohjautuu täysin tarkoituksetta ex-puolisoille.

Mikäli tarvitset apua esimerkiksi testamentin ja avioehdon laatimisessa, haluat päivittää aikaisemmin laadittuja asiakirjoja tai laatia ositussopimuksen (avioehtosopimuksen kohdalla erottelusopimus), ota yhteyttä niina@lakitoimistokunnes.com