Milloin kannattaa harkita testamentin tekemistä?

1. Testamentin tekemistä kannattaa harkita silloin, kun halutaan poiketa lainsäädännön tarjoamasta perimysjärjestyksestä: lapsi perii vanhempansa, lapsettoman perii hänen vanhempansa tai sisaruksensa, jne.

Lain mukaisesta perimysjärjestyksestä poikkeaminen voi olla perusteltua esimerkiksi tilanteessa, jossa perheen lapset ovat pieniä ja perheen vanhempien harteilla on iso asuntolaina ja muut arjen kulut. Mikäli perheen toinen vanhempi menehtyisi, perisivät lapset hänet. Tähän asetelmaan liittyy tiettyjä haasteita, jotka on hyvä tiedostaa.

Ensinnäkin alaikäisten lasten periessä yli 20 000 euron arvosta omaisuutta, on alaikäisen lapsen edunvalvonta rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon sekä lisäksi on täytettävä vuosittainen tilivelvollisuus.

Toisaalta haasteeksi voi muodostua myös se, että leskeksi jääneelle vanhemmalle voi jäädä hyvinkin suuret taloudelliset vastuut, jotka on ennen kannettu yhteisvoimin. Testamenttaamalla leskeksi jääneelle vanhemmalle riittävä osuus varallisuudestaan on mahdollista turvata perheen arjen taloudellinen turva - lasten lakiosaoikeutta kuitenkaan loukkaamatta.

2. Testamentti kannattaa tehdä myös, jos haluaa lesken perivän jotain omien lasten perintöoikeudesta huolimatta – leski ei automaattisesti peri, jos vainajalla on lapsia.

3. Testamentti on ainoa tapa varmistaa avopuolison perintöoikeus. Avopuolisot eivät peri toisiaan missään tilanteessa ilman testamenttia.

4. Testamentti on keino asettaa uusperheen kaikki lapset ”samalle viivalle” perintöoikeuden osalta. Lähtökohtaisesti ilman testamenttia vain biologiset lapset perivät vain oman vanhempansa.

5. Testamentillaan voi vaikuttaa yhteiskunnallisesti tärkeänä pitämiinsä asioihin, kuten eläintensuojeluun, syöpätutkimukseen tai mihin tahansa muuhun itselleen tärkeään aiheeseen. Testamentillaan voi määrätä osan omaisuudestaan yleishyödyllisille yhteisöille, jolloin testamenttilahjoitus on verovapaa.

6. Testamentilla voi varmistua siitä, että sukutila tai muu tärkeä esine/kohde pysyy suvussasi. Avioehtosopimus ei yksistään riitä varmistamaan asiaa, sillä lapsettoman aviopuolison perii hänen leskensä – avioehtosopimuksesta huolimatta. Lesken perintöoikeuden voi lapseton henkilö sivuuttaa vain tekemällä testamentin jonkun toisen hyväksi.

Tiesitkö?

Testamenttiin liittyy tiettyjä muotovaatimuksia, joiden noudattamatta jättäminen voi johtaa testamentin pätemättömyyteen.

Testamenttia laadittaessa on myös osattava ottaa huomioon muun muassa rintaperillisen lakiosaoikeus, leskelle lainsäädännössä turvattu asumisoikeus, edunvalvonta-asiat sekä verotukselliset näkökulmat.

Testamentti voidaan aina peruuttaa tai sitä voidaan muuttaa. 

Testamentti koskee sitä omaisuutta, joka vainajalla kuolinhetkellään on.

Testamenttityyppejä on monta erilaista: keskinäinen testamentti, omistusoikeustestamentti, rajoitettu omistusoikeustestamentti, hallintaoikeustestamentti, käyttöoikeustestamentti – tai mahdollinen on myös useamman näiden yhdistelmä. Jokaisen testamenttityypin osalta on hyvä ymmärtää sen verovaikutukset sekä vaikutus mahdollisuuksiin käyttää, hallita tai myydä testamentin nojalla saatua omaisuutta.

Edellä on esitetty lukuisia syitä harkita testamentin tekemistä. Luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä, vaan jokaisen elämäntilanne, perhesuhteet, varallisuus ja tahtotila oman varallisuuden osalta määrittävät sen, onko testamentin laatimiselle tarvetta. Joskus lainsäädännön tarjoamat lähtökohdat ovat tyydyttävät ja riittävät, toisinaan taas kyseisiä lähtökohtia on hyvä muuttaa erilaisin oikeudellisin asiakirjoin itselleen miellyttävämpään ja ennakoitavampaan suuntaan.

Mikäli testamentin laatimisen tarpeellisuus mietityttää, varaa maksuton alkukeskustelu > niina@lakitoimistokunnes.com